Videoiden hyödyntäminen matematiikan ja luonnontieteen opetuksessa

Koulutuksen tiedot

  • Milloin: 05.10.2013, 12:15-13:00
  • Missä: Jyväskylän yliopisto (AgC232)
  • Järjestäjä: MAOL:n syyspäivät
  • Kouluttaja(t): Janne Cederberg

Esitys oli alunperin tarkoitus pitää tässä esitettävän rungon pohjalta, mutta koska keskustelua ja kysymyksiä syntyi paljon, päädyin käyttämään koko esitysajan kysymysten käsittelyyn. Esitetyt kysymykset ja niihin tiivistetyt vastaukset löydät sivun lopusta.

Aloitus

Johdantovideo

Katsotaan johdantona ja ajatuksia herättämään seuraava video:

Keskustelua ryhmissä

Keskustellaan vieruskavereiden kanssa vapaasti muodostetuissa ryhmissä videon pohjalta tai muuten aiheeseen liittyvistä ajatuksista/ideoista.

Kommentteja yhteisesti

Ryhmäkeskusteluissa esille nousseet ideat listataan projektorille kaikkien nähtäville ja niistä voidaan keskustella, mikäli kommentteja ja keskustelua syntyy. (Varsinaisessa esityksessä esitetyt kysymykset ja kommentit on esitetty lopussa!)

Pedagogiset tavoitteet

Opetus.tv:n opetusvideoiden kuin myöskään Maot.fi:ssä esitettyjen pedagogisten toimintatapojen päämäärä ei ole itse toimintatavat; ei metodit metodien itsensä tähden! Tavoitteena on:

  • Aikaansaada opiskelijoiden oma-aloitteisuuden lisääntymistä
  • Opiskelijoiden sisäisen motivaation ja oppimisen halun lisääntyminen. Sisäisen motivaation rakentumiseen vaikuttavat luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä kolme ensimmäistä tekijää, joiden seurauksena kokemus neljännestä syntyy:
    • Autonomy
    • Mastery
    • Purpose
    • Ownership
  • Eriyttäminen alas- ja ylöspäin ja näin kunkin opiskelijan oppimispotentiaalin saavuttaminen
  • Opettajan työmäärä ei saa lisääntyä
  • Jos mahdollista, opettajan oma luokkaviihtyvyys paremmaksi

Mikäli nämä tavoitteet saavutetaan, toteutustavasta riippumatta, hyvä niin. Opetus.tv:n videot sekäMaot.fi:ssä esitetty pedagogiset ideat yhdessä ovat yksi tapa pyrkiä kohti edellä esitettyjä tavoitteita.

Videoiden hyödyntämistapoja opetuksessa

Videot eivät ole itsetarkoitus; ne ovat työkalu kuten kynä ja paperikin. Millä tavoin tiiviitä 3-7 minuutin mittaisia MALU-aiheisia opetusvideoita voisi hyödyntää osana opetusta?

Flipped classroom

  • Kotona tehtävien sijasta teoria-asioihin perehtyminen videoiden avulla.
  • Koulussa tehdään tehtäviä porukalla; ope kiertää auttamassa.
  • Etenemistahti voi olla opettajajohtoinen tai opiskelijoille yksilöllinen.

Yksilöllisen oppimisen opetusmalli

Opetusvideoita voidaan hyödyntää myös osana yksilöllisen oppimisen opetusmallia. Tarkempaa tietoa aiheesta löydät Aurora Toivasen Pro Gradu -tutkielman tiivistelmästä.

Muita hyödyntämistapoja?

Mitä ideoita osallistujilla on joko jo kokeiltuina tai nyt mieleen tullen?

Johdantovideosta ryhmäkeskustelussa esiin nousseet näkökulmat

Esityksen johdantovideon jälkeen keskustelua syntyi runsaasti. Esille nostetut aiheet olivat esittämisjärjestyksessä (allekirjoittaneen tiivistämänä) seuraavat:

Kysymykset / kommentit

  1. Miksi pitää kärjistää niin paljon?
  2. Isot ryhmät ovat ongelma käytännössä
  3. Eristäytyvät oppilaat ovat ongelma
  4. Miten varmistetaan ettei opiskelijoille jää virhekäsityksiä?
  5. Jäävätkö hyvät opiskelijat ilman huomiota?
  6. Pakotetaanko hyvät neuvomaan muita?
  7. Kykeneekö/viitsiikö/haluaako opiskelija työskennellä oma-aloitteisesti?
  8. Kuinka oppitunti toimii, jos opettaja on poissa?
  9. Onko ”sallittua” olla hyvä esim. matematiikassa? (vertaispaine)
  10. Maot.fi:ssä voisi olla esillä myös epäonnistuneita opetuskokeiluja

Vastauksia em. kysymyksiin/kommentteihin

  1. Johdantovideon näyttämisen kuin myös videon laatimisen tarkoituksena oli aikaansaada keskustelua. Videon väitteet pohjautuvat Benjamin Bloomin Mastery Learning -tutkimuksiin.
  2. Videolla esitetty toimintamalli on toistuvasti todettu toimivaksi 30 opiskelijan ryhmissä, tavallisissa suomalaisissa lukioissa ja yläkouluissa.
  3. Eristäytyvien oppilaiden ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan tyydyttävällä tasolla. Perinteiseen opetukseen nähden opettajalla on tässä menetelmässä enemmän aikaa huomioida muusta ryhmästä eristäytyviä oppilaita, mutta heidän ryhmäyttäminen on edelleen haasteena.
  4. Perinteiseen opetukseen verrattuna opettaja havaitsee oppilaiden virhekäsitykset huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa, jolloin niihin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa. Virhekäsityksiä muodostuu kuitenkin luonnollisesti ja helposti, joten ei niitä kaikkia pystytä tälläkään menetelmällä ehkäisemään.
  5. Hyvät opiskelijat saavat tasonsa mukaista opetusta silloin kun he sitä tarvitsevat, eikä heidän oppimistaan jarruteta. Perinteisesti hyvät saavat opetusta, joka on alle heidän tasonsa.
  6. Ei, he saavat mahdollisuuden siihen, mutta pakottaminen ei ole hyvä lähtökohta.
  7. Nykyisten motivaatioteorioiden mukaan nimenomaan oma-aloitteisuus ja omaan oppimiseen vaikuttamisen tunne lisäävät opiskelumotivaatiota. Tämä on myös havaittu käytännössä.
  8. Paremmin kuin luennoivassa opetuksessa kunhan toimintamalli on ajettu sisään (sisäänajoaika n. 2-3 viikkoa). Näin siksi, että opiskelijat ovat oppineet ottamaan vastuun oppimisestaan.
  9. Tämä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys, mutta opetusryhmän mielipidevaikuttajien saaminen omalle puolelle on hyvä alku.
  10. Maot.fi sivustolle on tullut opetusmenetelmästä käyttäjäkokemuksia noin 30 opettajalta, joista kaikki yhtä lukuunottamatta ovat olleet erittäin positiivisia. Opettajat toki ovat löytäneet myös haasteita, joihin tämä menetelmä ei vastaa ilman jatkokehittelyä, joita on listattu kommentteihin, esimerkiksi tänne.

Kiitos!

Kiitos kaikille osallistujille aktiivisuudestanne ja kysymyksistä/kommenteista! Mitä olisit toivonut koulukselta mikä jäi saamatta? Kerro ideasi kommenttina: